Palautuminen palkitsee elämänlaadulla
Kirjoitettu: 31.3.2017 10:09
Vaaditko itseltäsi ylisuorittamista?
Itä-Suomen yliopiston henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantama on henkilöstöammattilainen, työaikatutkija, tietokirjailija ja SYKETTÄ-johtoryhmän jäsen. Hän on kiinnostunut muun muassa työhyvinvoinnista ja työnkuormituksen vähentämisestä, eli tässä blogitekstissä pääsee piinkova ammattilainen ääneen. Seuraavatko sinua koulu- ja työasiat joka paikkaan, onko yöuni heikentynyt? Ole tarkkana oman palautumisesi kanssa!
Huono palautuminen on terveysriski
Onko sinulla kiristävä vanne pään ympärillä ja puristaako rinnasta? Oletkohan muistanut hengittää? Pakerrat päivät pitkät askareittesi parissa viikonloppua ja lomaa odottaen. Tekeminen on imaissut sinut mukaasi ja olet ehkä innostunutkin siitä. Toimit intensiivisesti aikataulujesi mukaan.
Olet varmasti kuullut palautumisesta ja sen merkityksestä. Riittämätön palautuminen voi johtaa moniin terveysongelmiin. Huono palautuminen voi jo lyhyellä aikavälillä haitata nukkumista. Pitkällä aikavälillä uhkaa uupumus tai jopa kasvava riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Palautumiseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä nykyisessä 24/7 –yhteiskunnassa lepoaika jää helposti vähäiseksi, kun työ/ opiskelu seuraa kaikkialle. Syynä ovat usein omat vaatimuksesi – vaadit itseltäsi ylisuorittamista. Riskiryhmässä ovat erityisesti tietotyötä tekevät sekä he, jotka tekevät yli 48 tuntia viikossa. Lasken työtätekevien ryhmään myös yrittäjät, opiskelijat ja aktiivisesti työtä hakevat sekä esimerkiksi eläkeläiset, jotka ovat sitoutuneet vapaaehtoistyöhön.
Rentoudu, kävele, irrottaudu!
Omalle palautumiselle kannattaa varata aikaa ja pilkkoa päivä siten, että se sisältää hengittäviä jaksoja. Tutkimuksen mukaan työpäivän aikaiset palautumisjaksot auttavat jaksamaan virkeänä työpäivän loppuun ja vähentävät työpäivän jälkeistä painetta palautumiseen. Tämä sama pätee varmasti opiskelupäiviinkin. Ainakin lounastauko kannattaisi pitää joka päivä ja mieluiten irrottautua tauon ajaksi normaalista ympäristöstä.
Hyviä kokemuksia on saatu myös lyhyistä puisto- ja kampuskävelyistä sekä rentoutumisharjoituksista päivän aikana. 15 minuutin kävely tuotti mielihyvää, paransi keskittymiskykyä ja vähensi etenkin iltapäivän väsymystä. Myös rentoutumisharjoitus paransi keskittymiskykyä ja vähensi sekä väsymystä että stressiä päivän päättyessä.
Palautumisjaksot tepsivät vain silloin, kun kykenet irrottautumaan mieltä kuormittavista asioista. Jos murhevakkasi on aina täynnä ja raahaat sitä mukanasi, palautuminen jää auttamatta puolitiehen. Olennaista on, että löydät keinot järjestää oman elämäsi niin, että se tarjoaa voimaannuttavia tekijöitä, kuten sosiaalista tukea ja aitoa vaikuttamisen mahdollisuutta.
Palautuminen palkitsee sinut virkeytenä ja parempana elämänlaatuna, mikä säteilee myös elinympäristöösi. Kiristävä ote pääsi ympäriltä herpoaa ja hengitys kulkee. Voit suunnata katseesi ympäristöön ja suhtautua myötätunnolla kanssakulkijoihisi.
– Marketta Rantama
Henkilöstön kehittämispäällikkö, Itä-Suomen yliopisto
marketta.rantama@uef.fi
Omat nettisivut: www.markettarantama.fi
(Kirjoituksen innoittajana Aikalainen 3/2017: Viisi faktaa palautumisesta)