SYKETTÄ maailmalla: Nina vaihtoi salin sademetsissä seikkailemiseen Ghanassa
Kirjoitettu: 13.5.2016 13:17
Uusi ympäristö, uudet liikuntatottumukset
Dream Teamin Ninan seikkailut Ghanassa jatkuvat. Tällä kertaa Nina käsittelee eloaan Afrikassa siitä näkökulmasta, kuinka ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Kotimaassa Nina on innokas salikävijä ja lenkkeilijä, mutta uudessa ympäristössä onkin vaivana muun muassa kuumuus ja malariahyttyset…
Kuinka liikun Ghanassa?
Vertailuksi liikuntatottumuksiini koto-Suomessa voit lukaista viime syksynä 
kirjoittamani jutun tavallisesta liikuntaviikostani. Kuntosalilla käyminen jää täällä Ghanassa noin kertaan per viikko, mikä on aika vähän verrattuna Suomen neljäänkin kertaan. Kroppa ei palaudu samalla tavalla tässä kuumuudessa urheilun jälkeen ja ruokavaliokin on hyvin erilainen kuin kotona. Pikkuhiljaa määrää kyllä pystyisi lisäämään. Ensimmäisen salikerran jälkeen lihakset tuntuivat siltä, että treeni olisi ollut koko elämäni ensimmäinen! Vettä täytyy tietysti olla juomassa treenatessa (ja muutenkin) jatkuvasti ja sitä juodaankin täällä vesipusseista, eikä pulloista. Treenikerrat rajoitamme täällä yleensä noin tuntiin, jos haluaa välttää ”ylikuumenemisen” ja heikon olon. Toki tässäkin kehitystä on huomannut.
Tuntuman mukaan mennään
Käsite alkulämmittely on täällä melko tuntematon. Salilla ei useinkaan painoihin ole merkitty painoa, joten tuntuman mukaan on mentävä. Kehittymistä on siis hieman vaikea seurata. Olosuhteiden haastavuuden takia olenkin asettanut tavoitteeksi täällä ollessani lihaskunnon lähtötason mahdollisimman hyvän säilymisen, en niinkään sen jatkuvan kehityksen. Muutaman viikon päästä pääseekin jo tutulle Studentian salille testaamaan, kuinka tavoitteessa on pysytty! Salilla, jossa täällä käymme, on kaksi puolta ja aina kun menemme toiselle puolelle, miehet juoksevat toiselle. Tämä toistuu useita kertoja treenin aikana.
Helle tai hyttyset…
Lenkkeily on täällä hieman haastavaa, sillä auringon ollessa ylhäällä on todella kuuma, lähes +40 astetta, mutta aurinko laskee hyvin nopeasti ja noin puolessa tunnissa onkin sitten jo pilkkopimeää. Tämä tarkoittaa malariahyttysiä ja kompurointia. Muutaman juoksulenkin olen pilvisinä päivinä uskaltanut heittää, mutta yleensä suosimme pitkiä kävelylenkkejä, jotta kuumuus ei uuvuta yhtä äkkiä. Usein liikuttua tulee aivan huomaamatta uusia paikkoja tutkiessa ja esimerkiksi sademetsissä seikkaillessa, eikä tule läheskään niin usein lähdettyä varta vasten liikkumaan tai salille kuin Suomessa.
Monipuolinen liikunta ja ravinto eivät ole itsestäänselvyyksiä
Liikunnan tärkeyden itselle on kyllä huomannut aivan uudella tavalla, kun se ei ole itsestäänselvyys. Huomaan myös selvästi vaikutuksen esimerkiksi mielialaan, jos liikunta jää väliin. On kyllä motivaatio huipussaan kotiin palatessa!
Ruoka on täällä todella hiilihydraattipitoista, joten proteiinien saantia saa toden teolla miettiä. Lihaa ei juuri ole, paitsi vuohenlihaa harvoin. Lähinnä kananmunia tulee syötyä reilusti ja välillä myös kanaa. Täällä oppii siis myös arvostamaan monipuolista tavallista ruokaa ihan uudella tavalla ja myös miettimään, onko jatkuva lisäravinteista hössöttäminen tarpeen.
Pari viikkoa vielä reissua jäljellä. Pian nähdään Suomessa!
-Nina