Kolmas SYKETTÄ-ravitsemusilta: Prodea ja hämmentävää ravitsemuskeskustelua
Kirjoitettu: 6.6.2016 14:58
Tarvitseeko liikkuja proteiinilisiä? Millaisia ravitsemusuutisia voin uskoa?
Kevään viimeisessä ravitsemusillassa keskusteltiin proteiinin ja proteiinilisien tarpeesta sekä etenkin netissä kiivaana vellovasta ravitsemuskeskustelusta. Tsekkaa faktat luentomateriaalista, lue pohdintaa medialukutaidosta ja ota talteen maukkaat, proteiinipitoiset välipalaohjeet! Niillä loihdit hyvät, kesäiset piknikherkut.
Paljo täs on prodee?
Kolmas ja tämän kevään viimeinen ravitsemusilta pidettiin 10.5. teemalla ”Proteiinihype ja hämmentävä ravitsemuskeskustelu”. Osanottajille oli tarjolla monipuolista ja teemaan sopivaa välipalaa, johon reseptiä on jaossa tämän kirjoituksen loppupuolella. Tuttuun tapaan myös alustuksen diat ovat nähtävillä TÄÄLLÄ.
Proteiiniaiheen puitteissa puhuimme ihmisen päivittäisestä proteiinin tarpeesta ja sen täyttymisestä sekä seka- että kasvisruokavaliolla. Puhuimme myös liiallisen proteiininsaannin mahdollisista haitoista sekä proteiinilisien käytöstä aktiiviliikkujien kohdalla. Illan toista aihetta, eli mediassa käytävän ravitsemuskeskustelun hämmentävyyttä kommentoitiin keskusteluosuudessa innokkaasti ja alustuksessa kävimme myös läpi, ketä polarisoituneena näyttäytyvässä keskustelussa kannattaisi uskoa ja mistä luotettavaa ravitsemustietoa kannattaisi etsiä. Keskityn blogikirjoituksessa lähinnä viimeksi mainittuun teemaan – proteiiniasioista kannattaa kurkata ylemmäksi linkitetty alustuksen materiaali!
Fok_it, (c) Joonas Rinta-Kanto
Maalaisjärki on pop
Ravitsemustieteilijänä minusta on hyvin positiivista, että ravitsemus ja terveys kiinnostavat ihmisiä nykyään paljon. Median kautta välittyvä ravitsemuskeskustelu näyttäytyy kuitenkin paikoitellen kovinkin ristiriitaisena ja olen huolissani siitä, miten värittyneen ja jopa vääristyneen kuvan ravitsemukseen liittyvistä uutisista, blogikirjoituksista ja tapauskuvauksista on mahdollista saada, jos ”tiedon” lähdettä ei juurikaan arvioida eikä tutkimustuloksia tulkita kriittisesti. Saman huolen jakoivat myös iltaan osallistuneet ja keskustelimmekin mm. siitä, kuinka tärkeitä kansalaistaitoja kriittinen lukutaito ja maalaisjärki nykypäivänä ovat.
Tiivistän tähän muutamia mahdollisia ”syitä” sille, miksi joskus nettiä selaillessa tai erilaisia lehtiä lukiessa alkaa tuntua, ettei mitään voi enää syödä pelkäämättä, että saa siitä saman tien syövän tai ruoka-aine aiheuttaa kehossa sarjan happamoittavia ja karsinogeenisia reaktioita, jotka tuhoavat sisäelimet ja huomenna myös kaiken lopun jäljelle jääneen. (Jos sallitte pienen provosoinnin.)
Fok_it, (c) Joonas Rinta-Kanto
Ennestään tuttu tieto ei kiinnosta – ristiriidat myyvät
Media pelaa paljon otsikoilla ja kuvilla sekä ns. klikkijournalismilla on osansa. Media tarvitsee uutisia eli uusia, yllättäviä ja puhuttavia aiheita, jotka kiinnostavat suurta yleisöä. Tästä syystä vallitsevan tieteellisen konsensuksen kanssa linjassa olevat tutkimustulokset eivät ylitä yhtä helposti uutiskynnystä kuin sen kanssa ristiriidassa olevat. Myös sensaatiohakuisuus sekoittaa uutiskenttää ja liioittelu ruokkii sosiaalista mediaa. Usein se mikä saa tunteet liikkeelle saa eniten huomiota.
Median toiminnasta syntyy myös niin sanottu tasapainoharha, kun annetaan paljon näkyvyyttä vahvoja mielipiteitä esittävälle henkilölle (esim. lääkärille), jolla on äärimmäinen mielipide ravitsemusasiasta. Tämä mielipide on usein vallitsevan tieteen valossa jopa harhainen käsitys kyseisestä asiasta ja henkilö toimii usein marginaalissa omassa ammattikunnassaan. Tällaisella asettelulla luodaan kuitenkin yleisölle mielikuva suuresta vastavoimien taistelusta.
Mielipiteen voima
Mediassa annetaan nykyään paljon tilaa 
myös ns. ”kokemusasiantuntijoille”. Yksittäisten ihmisten mielipiteistä ja kokemuksista on tullut uutisia, mikä toistuessaan luo mielikuvaa siitä, että kaikkien henkilöiden näkemykset terveellisestä ravitsemuksesta ovat yhtä tärkeitä kuin tutkimustieto. On toki positiivista, että myös yksittäisten ihmisten ääni ja kokemukset pääsevät esiin, sillä niistä voi parhaimmillaan olla suuri apu samojen ongelmien kanssa painivalle. On kuitenkin ongelmallista, jos alan asiantuntija ja ”itseoppinut” asetetaan keskustelussa samalle viivalle ja heidän sanomisilleen annetaan sama painoarvo tiedollisessa mielessä.
Myös tutkimusnäytön arviointi on tieteessä keskeistä. Mediassa näytön arviointia ei läheskään aina tehdä kuten olisi tarpeellista ja on myös tutkittu, että media suosii heikkolaatuisia ja matalan näytönasteen tutkimusjulkaisuja kovalaatuisen näytön sijaan. Tämä vääristää keskustelua ja ruokkii epätietoisuutta.
Herkkuohjeet kesän eväsretkille: Papulevite ja raikas smoothie
Onneksi luotettavaakin tietoa on tarjolla runsaasti, kunhan osaa etsiä oikeista paikoista. Tarkastellaan lähteitä kriittisin silmin ja syödään monipuolista ruokaa rauhallisin mielin kesän mauista nauttien! Kokeile viimeksi ravitsemusillassa tarjolla olleita proteiinipitoisia herkkuja:
Syksyllä nähdään!
Nyt on aika auringolle ja toivottavasti myös lomalle ja levolle, jäätelötötteröille ja 
kaikenlaisille kivoille kesälajeille. Tapaamme taas syksyllä ja silloin on luvassa jatkoa myös Sykkeen ravitsemusilloille. Aihe-ehdotuksia otan mielelläni vastaan suoraan sähköpostiini (hilla.martikainen@gmail.com) tai ajatuksia voi ehdottaa myös SYKETTÄ-palauteboksin kautta. Todennäköisesti syksyllä on tarjolla ainakin teemat kasvisruokavalioon sekä toiminnallisia vatsavaivoja helpottavaan FODMAP–ruokavalioon liittyen.
Ihanaa kesää ja lämmin kiitos kaikille ravitsemusiltaan osallistuneille sekä illan välipalavalmisteluissa avustaneille ympäristöklubilaisille!
Aurinkoterveisin,
-Hilla-