Dream Teamin Elli ExtremeRunissa: juoksutapahtumiin jää koukkuun!
Kirjoitettu: 3.5.2017 10:27
ExtremeRunissa yhdistyy hauskanpito ja liikunta
Kirjoitin jo syksyllä siitä, miten liikunnan ja hauskanpidon voi yhdistää esimerkiksi osallistumalla juoksutapahtumiin. Tuolloin olin käynyt ystävieni kanssa väriestejuoksussa. Huomaan, että näihin tapahtumiin voi jäädä koukkuun – liikunnan ja hauskanpidon yhdistäminen on vaan parasta mitä on! Tänä keväänä suuntasinkin luokkakavereideni kanssa Tahkolle ExtremeRuniin.
Puvut ja taktiikka kuntoon
ExtremeRunissa tarkoituksena on juosta 3 km reitti vaihtelevassa maastossa, erilaisia esteitä ylittäen. Kisassa on erikseen hupisarja ja kilpasarja. Hupisarjassa ei juurikaan sääntöjä ole: reitin saa kiertää niin monesti kuin haluaa ja hassut asut ovat toivottuja. Kilpasarjassa reitti tulee kiertää kolme kertaa ja joukkue, jolla on paras aika, voittaa. Myös hupisarjaan ilmoittautuneet näkyivät sijoituslistassa.
Ennen tapahtumaan lähtöä hioimme porukalla juoksuasut kuntoon ja teimme toimintasuunnitelmaa viikonloppua varten. Tutustuimme Tahkon reittiin ja tulevaan säähän. Lauantaiaamuna nautimme hyvän ja runsaan aamiaisen ja laittauduimme jumppa-asuihimme. Tiimimme ehdoton tavaramerkki oli kiiltävät legginsit! Tapahtuma alkoi ilmoittautumisella, jonka jälkeen odoteltiin lähtöä. Tilaisuutta oli juontamassa idean isä Jaajo Linnonmaa, joka oli lentänyt Kuopioon ja saapunut Tahkolle suoraan Radiogaalan jälkimainingeista. Alkulämmöt saimme päälle kevyellä jumpalla, jonka jälkeen lähtölaskennan saattelemana kirmasimme reitille. Olimme joukkueen kanssa sopineet, että juoksemme vain yhden kierroksen.
Kuvan lähde: http://www.extremerun.fi/
Kiipeillen, laskien, ryömien
Reitti alkoi suuren lumikasan ylityksellä, josta se jatkui juosten kohti Tahkon rinteitä. Nousimme rinteen ja laskimme sen pyllymäkeä alas. Mäkeä laskiessa 
piti olla varuillaan ja joku teloikin itsensä laskiessa aika pahasti. Jatkoimme matkaa ja ylitimme auton romuja ja juoksimme ”pallomeren” läpi, josta suuntasimme taas kohti toista laskettelurinnettä. Nousu oli nyt jyrkempi ja ehdottomasti koko reitin rankin etappi. Rinteen jälkeen laskettiin taas pyllymäkeä. Siitä suuntasimme korkean telineen ylitykseen. Teline oli noin 5 metriä korkea ja koska minulla on kamala korkean paikan kammo, piti minun jättää se este ylittämättä ja kiersin sen. Jatkoimme matkaa ja edessä oli jälleen kiipeilyä kiipeilytelineen kaltaisessa verkko-teline-rakennelmassa. Tuosta ryömimme vielä putken läpi ja kirittelimme itsemme maaliin. Maalissa vastassa oli lämpimät makkarat ja urheilujuomaa.
Milloin seuraava?
Mitä juoksusta jäi käteen? Aivan mahtava kokemus, jälleen kerran. Meillä oli hyvä tiimi ja asujen suunnittelu oli hauskaa puuhaa. Pieniä ruhjeita joukkueemme sai radan varrella, mutta se ei menoa haitannut. Ja mikä parasta! Iltabileissä päästiin tanssimaan Pete Parkkosen uusimpien hittien tahtiin! Kotiin päästyä aloin jo googletella uutta juoksutapahtumaa. Niitä onneksi löytyy…!
Ystävien kanssa vietetty viikonloppu ja siihen yhdistetty pieni liikunnallinen ponnistelu toi voimaa ja jaksamista arkeen. Ainut miinus koko reissussa oli sieltä saatu vatsatauti, jota piti potea seuraava viikko 😃.
Keväisin juoksufiiliksin,
Elli