Peruskoulun hiihtokammo on menneen talven lumia Dream Teamin Ellille
Kirjoitettu: 26.3.2017 22:34
”Jos mie jaksan viel tuon yhen mäen yli, onks sen jälkeen uusi mäki?”
Kuinka moni on aikuisena uskaltanut hankkiutua eroon kouluaikojen hiihtotraumoistaan? DT-Elli on sen verran kova mimmi, että hän teki sen. Jos koulun liikkatunneista muistat vain loppuvan kunnon ja suussa maistuvan veren mutta ajatus aurinkoisesta kevättalven päivästä laduilla hieman kutkuttelisi, lue tämä juttu ja inspiroidu Ellin tarinasta!
Tarina mimmistä, joka halusi ylittää itsensä
Minä kuuluin niihin hiihtäjiin, jotka ei peruskoulussa nauttineet hiihtämisestä. Joka hiihtotunti tuntui tuskalle ja aina piti kiertää se sama vitonen liikan kaksoistunnilla. Hiki tuli ja kuntokin loppui kesken, veri maistui suussa ja meno oli yhtä hengästynyt kuin Tuiskun Antilla Mä hiihdän -biisissä. Olen kuullut, etten ole näiden traumojeni kanssa yksin. Monelle peruskoulun hiihto tuntuu olevan se ikävä liikuntamuisto lapsuudesta.
Jotain on kuitenkin kymmenessä vuodessa tapahtunut. Tämä on tarina mimmistä, joka halusi ylittää itsensä ja luoda uusia hyviä muistoja. Nimittäin pari vuotta sitten tallustelin päättäväisenä suksikauppaan tarkoituksenani ostaa sukset, sauvat ja monot sunnuntaihiihtelyyn. Sain sukset ja seuraava etappi oli voidella sukset isin avustamana ja suunnata ladulle. Päättäväisenä tyttönä matkustin kotimaisemiin Kolille (jos joku ei vielä tiedä, niin Kolin maasto on hyvin mäkistä ja mutkaista). Noin kahdeksan vuoden tauon jälkeen kerron, että tuo reittivalinta oli minulle ”vähän” liian kunnianhimoinen. Sain kierrettyä seitsemän kilometriä, mutta mieleen tulvi kaikki ne muistot yläasteen vikoilta hiihtokerroilta. Petyin karvaasti ja laitoin sukset takaisin kaappiin.
Meni vuosi.
Järven jäältä löytyi innostus
Olin hautonut hiihtoideaa edellisestä talvesta ja päässyt pettymyksen yli. Suunnittelin hiihtoreitit järven jäälle kauniissa säässä. Yhtäkkiä hiihtäminen olikin mukavaa ja leppoisaa puuhaa. Suksi luisti järven jäällä auringossa ja fiilis hiihtolenkin jälkeen oli kuin uudestisyntyneellä! Tämä oli paljon parempi keino aloittaa hiihto pitkän ajan jälkeen.
Tänä talvena himo ladulle on ollut kahta kauheampi viime talven fiiliksien jälkeen. Hyvien suksivoitelujen jälkeen olen hiihdellyt noin kerran viikkoon erilaisissa maastoissa ja koko ajan haastanut itseäni vain lisää.
Minulla ja suksilla meni hetki totutella toisiimme. Päättäväisenä kuitenkin nousin aina suksille ja se kannatti, sillä nyt hiihtäminen on ihan mukavaa ja rentouttavaa. Onneksi ostin alun perin hyvät varusteet, joiden avulla hiihto on vieläkin mielekkäämpää! Olen tänä talvena tartuttanut pitkään uinuneen hiihtokärpäsen myös äitiini, joka aloitti hiihtämisen pitkän ajan jälkeen.
Vinkit pitkästä aikaa hiihtoa aloittelevalle
Eväät on tärkeä osa hiihtonautintoa!
1 – Kamat kuntoon! Kaivele vanhat sukset esiin tai lampsi suksiliikkeeseen
2 – Sukset kannattaa voidella :DD! (itse hiihtelin ilman voiteita alussa, en suosittele…)
3 – Aloita helposta ladusta, ettei into laannu
4 – Tee hiihtoretkiä ja ota mukaan eväät! Nautit taatusti!
Hyviä hiihtosäitä vielä hetkeksi toivoen,
Elli
P.S. Tämä talvi on ollut varsinainen hiihdon kultatalvi, kun radiossa hiihdettiin Antin tahtiin ja telkkarissa Iivon tahtiin!