DT-Nikon treenifilosofiaa: Asenne on jees, ennakko-asenne ei!
Kirjoitettu: 3.10.2016 14:24
Kovaa työtä, hyvää asennetta
SYKETTÄ Dream teamin saliguru ja Motivation-man Niko pureutuu kirjoituksessaan hieman treenaamisen filosofiaan. Onko treeniasenteesi kohdillaan ja mitä se asenne vaikuttaa? Entäs ennakkoasenne? Aasinsilta johtaa toiseen ja tekstin lopuksi päädytään isojen asioiden äärelle…
Asennetta peliin
Asenne. Jännä sana, jonka merkitys sinällään varmasti on jokaiselle selvää. Blogin tämänkertainen aihe välähti mieleeni salilla, kun satuin kuulemaan kahden kaveruksen keskustelua treenatessa. ”Joidenkin ei tartte siis tehä mitään sen eteen et pääsee kuntoon ja sit ite kuulun niihin, jotka joutuu tekeen kauheesti töitä”. Sinällään en kiellä, etteikö tämä voisi olla juurikin näin, ihmisiä on erilaisia. Mutta keskustelu tapahtui kesken toisen kaverin sarjan. Pointti onkin siinä, että niitä töitä pitää sitten tehdä oikeasti eikä vain ”tehdä jotain sinnepäin”. Homma jatkui siten, että naureskeltiin ja jauhettiin juttua samalla kun tehtiin liikkeitä.
No nyt saan itseni kuulostamaan jo nipottavalta kyylältä, mutta tarkoitukseni ei todellakaan ole se! Pointti piileekin siinä, miten itse asennoituu treeniin ja kuinka sen toteuttaa. Jos koet, että tulokset vaativat töitä, niitä pitää oikeasti tehdä. En itsekään pysty esimerkiksi sarjan ajaksi sulkemaan koko maailmaa ulkopuolelleni, mutta koitan keskittyä tekemiseen. Hyvä sääntö tässä on muuten se, että liikkeen/sarjan kuuluu olla sen verta raskas, ettei puhuminen onnistu. Jos pystyt puhumaan kesken sarjan aivan normaalisti, onko se sitä ”kovaa työtä”, jota joudut omien tuntemusi mukaan tekemään?
Asenne ja ennakkoasenne
Tyttöjen juttu… NOT
Hipaisin aihetta asenne jo viime vuonna blogitekstissäni, joka käsitteli peppua ja vatsaa. Asenteet voivat olla myöskin muualla, kuin pelkästään siinä, kuinka tavoitehakuisesti treenaa. Tietyt urheilulajit, liikuntamuodot, saliliikkeet… Näihin saa liitettyä kaikenlaisia ennakkoasenteita. Salilla jokin liike, kuten lantionnosto, voidaan kokea tyttöjen liikkeeksi, vaikka tosiasiassa jopa voimanostajat voivat tätä tehdä tosissaan apuliikkeenä treeneissään. Vastaavasti esimerkiksi penkkipunnerrus voisi olla vain tosimiesten liike.
Tässä voitaisiin käyttää esimerkkinä meidän omaa SYKETTÄ-liikuntakalenteriakin. Oman kokemukseni mukaan ryhmäliikuntatunneilla käy miehiäkin, mutta todellakin me miehet olemme vähemmistö. Miksi ryhmäliikuntatunti, kuten jokaiselle sopiva circuit, vetää suhteessa vähemmän miehiä? Tässähän osana on tietenkin myös ennakkoluulot. Tai vanha kunnon ”en mä kehtaa”. (Taidan olla itsekin joskus näin ajatellut, joten en itsekään ole täydellinen!)
Sananen kehtaamisesta
Tästä päästään aasinsiltana vielä tuohon kehtaamiseen. Tämäkin koskettaa varmasti yllättävän montaa ihmistä. Oli sitten kyseessä vaikka jokin pallopeli, ryhmäliikuntatunti tai sali, aina voi ajatella suuntaan ”mitä jos muut näkee, että olen huono, en yhtä vahva tai kokenut?”. Muistan, kuinka iso askel oli otettava, kun astuin salille ensimmäistä kertaa. MUTTA kun tämän tein, huomasin jotain jännää: kukaan ei oikeasti nauranut eikä katsellut epämääräisesti. Nykyään itsekin huomaan, että kun näen jonkun uuden ihmisen salilla, ajattelen ennemminkin, että tuohan on hienoa! Olet päättänyt aloittaa uuden harrastuksen ja sehän on vain positiivinen asia.
Tiivistelmä: lue edes tämä!
Jotenkin haluaisin vielä loppuun tiivistää tämän asian. Asenne vaikuttaa monella tapaa. 
Älä huijaa itseäsi lajissasi tai tavoitteissasi. Tavoitteesi voi vaatia hurjan määrän töitä, mutta jos haluat sen saavuttaa, ei ole olemassa oikoteitä onneen. Tartu härkää sarvista. Ennakkoluulot ja -asenteet taas ovat myrkkyä. Ota rohkeasti uusia asioita kokeiluun, äläkä pelkää epäonnistua. Erilaiset liikuntamuodot piristävät ja voit löytää uuden suosikin sieltä, mistä sitä vähiten odotat. Aseta itsellesi tavoite ja toteuta se oikealla asenteella, oli se sitten pieni tai iso.
Terveisin,
-Niko-
(SYKETTÄ Dream Team, Motivation-Man, mukamas elämäntapavalmentaja ja muutenkin hyvä äijä)